Vähemmälle huomiolle ovat jääneet WSOY-yhtymän tekemät yritysostot ja tuotannolliset investoinnit. Suurimmassa toimialassa, Tuotannossa, vahvistettiin erityisesti Ajasto Oy:tä. Siihen ostettiin vuoden 1997 lopussa kaksi tytäryhtiötä 59 miljoonalla markalla. Niistä toinen, Chrono AB, sijaitsee Ruotsissa ja toinen, Emil Moestue as, Norjassa. Molemmat ovat maissaan johtavia kalentereiden kustantajia.

Kustantamisen toimialaa kasvatettiin hankkimalla Teknolit Oy ja Geodata Oy. Edellinen harjoittaa atk-kustannustoimintaa ja jälkimmäinen karttaliiketoimintaa.

Henkilöstö esillä

Tapahtumarikas vuosi näkyy tietenkin tilinpäätöksen luvuissa, mutta myös henkilökunnan siirtymisinä konsernista ulos ja sisään. Kuitenkin WSOY onnistuu vuosikertomuksessaan luomaan sellaisen kuvan, etteivät suuretkaan myllerrykset vanhaa ja vakaata toimintaa mihinkään heilauta. Pääjohtaja Antero Siljolan mukaan ratkaisevana tekijänä on ollut osakkaiden yksimielisyys päätösten teossa. Myllerryksessä Siljola ei unohda henkilöstöään. Hän kirjoittaa "Kirjailijat ja kirjantekijät ovat luottaneet kustantajansa tulevaisuuteen. Henkilökunta on tehnyt erinomaista työtä, jonka tulokset ovat saaneet lukijoiden ja muiden asiakkaiden kiitokset ja arvostuksen." Siljola muistuttaa myös myytyjen yhtiöiden henkilöstöjen työpanoksen merkityksestä WSOY-yhtymän menestykseen.

Henkilöstö on saanut myös sivun itselleen vuosikertomuksesta. Siinä kerrotaan yleistietojen lisäksi tyky-toiminnasta, henkilöstöedustuksesta ja kannustepalkkauksesta. Henkilöstö on muutenkin aikaisempaa enemmän näkyvillä, kun eri toimialojen johtajat ja päälliköt ovat saaneet nimensä esille. Samalla paljastuu, että löytyyhän niitä naisia WSOY-yhtymän johtotasoilta. Tosin ei vieläkään ylimmiltä palleilta.

Isot myyntivoitot

WSOY-yhtymä teki melkoisen voiton, 645 miljoonaa markkaa. Voiton syntyyn vaikuttivat suuret myyntivoitot. Niitä kirjattiin satunnaisiin tuottoihin 651 miljoonaa markkaa. Tästä paljastuu myös piilossa olleen omaisuuden oikea arvo, kun Otavalle myytyjen osakkeiden kokonaiskauppahinta oli 778 miljoonaa markkaa. Suuret myyntivoitot johtivat myös melkoisiin veroihin. Niihin kului 227 miljoonaa markkaa.

Voitonteossa merkittävä rooli on ollut rahoitustuotoilla. Niistä suurin osa tulee osakkuusyhtiöiden tuloksista. Huomion arvoista on kuitenkin se, että WSOY-yhtymän korkotuotot- ja kulut menivät lähes päittäin.

Ilman satunnaiseriä WSOY-yhtymän tulos oli aleneva. Tämän kehityksen kerrotaan johtuneen lehtipainon realisoinnista ja uusiin liiketoimiin panostamisesta. Osansa oli myös emon kirjavaraston epäkuranttisuudella.

Liikevaihto WSOY-yhtymällä oli kasvussa. Sitä kerättiin vajaat 1,3 miljardia markkaa. Kaikki kuluerät olivat myös kasvussa, ja se johti pienentyneeseen käyttökatteeseen. Katemarkkoja jäi 218 miljoonaa markkaa. Käyttökateprosentti oli kuitenkin edelleen kelpo, 17 prosenttia. Samoin työn hyötysuhde. Sen alentumiseen 1,77:stä 1,61:teen vaikutti pääomavaltaisen lehtipainon poistuminen.

Suuret muutokset heijastuivat myös taseeseen. Sen loppusumma nousi 572 miljoonalla markalla. Rahoitusomaisuuden kasvu oli vieläkin rajumpaa, yli 600 miljoonaa markkaa. Tämä nosti yhtymän maksuvalmiuden erittäin hyväksi. Kun QR on 4,04, se merkitsee, että jotain erittäin suurta voi olla suunnitteilla.

Kun taseen loppusumma nousi ja velat pysyivät lähes ennallaan, kampesivat taseen muutokset vakavaraisuudenkin erittäin hyväksi. Viime vuoden lopussa se oli 76 prosenttia. Velkojen suhde liikevaihtoon tuntuu suurehkolta, 43 prosenttia. Kuitenkin veloista korollisia oli "vain" 41 prosenttia.

Vaikka suuri voitto salli suuret osingot, 123 miljoonaa markkaa, niin WSOY-yhtymän pääomat vahvistuivat. Kun ne on liitetty laskelmassa Sanoma-WSOY Oyj:n vapaisiin pääomiin, paljastuu toukokuun alussa aloittavan konsernin vahvuus. Sillä on vapaata omaa pääomaa neljä miljardia markkaa. Tällä rakenteella yhtiön osakkeisiin sijoittava voi nukkua yönsä rauhassa.

Kulttuuria ulkomaille ?

WSOY-yhtymä julkaisee vuosikertomuksen osana kulttuuritilinpäätöksen. Siinä kuitenkin mainitaan, että oikeaan käsitykseen pääsemiseksi on luettava huomattava osa yhtymän kustantamista kirjoista. Siinä riittääkin tekemistä. Uutuuksia ja uusintapainoksia kustannettiin taloudellisestikin menestyksellisesti 1.712 kappaletta. Kirjoja yhtymä painoi 21,3 miljoonaa kappaletta.

WSOY Kirjapainoyksikkö käytti kirjoihin lähes 11.000 tonnia paperia. Onneksi luku-urakkaa vähentää merkittävä viennin määrä. Suurin vientimaa Kirjapainoyksikölle oli Iso-Britannia. Seuraavina tulivat Ruotsi, Norja, Hollanti ja Saksa.

Paitsi painon, niin myös Ajaston ja Weilin+Göös´in toiminta ulkomailla voisi johtaa arvaukseen, että WSOY astelee Sanomien jäljessä ulkomaille liiketoiminnan laajentamisessa.

Arto Suninen

                            1998 1997