Ministereitä, lähettiläitä

Seuraavana on vuorossa Kaleva Kustannuksen vuosikertomuksen omintakeisin osa, "Tapahtumia ja vierailuja Kalevassa 1998." Viime vuonna merkittävimmiksi tapahtumiksi näyttävät nousseen filosofian tohtori h.c. Aaro Korkeakiven viimeinen osallistuminen yhtiön hallituksen kokoukseen ja suurimpien osakkaiden osakkuussopimus. Tohtori Korkeakivi työskenteli Kalevassa toimitusjohtajana 37 vuotta ja hallituksessa 49 vuotta.

Tehty osakkuussopimus liittyi valtausyrityksen torjumiseen. Sen yhteydessä osakepääomaa korotettiin siten, että osakkeet jaettiin äänivaltaisiin K-osakkeisiin ja äänivammaisiin A-osakkeisiin.

Jo vuosia on Kaleva esitellyt useilla vuosikertomuksen sivuilla yhteyksiään maailmalle. Viime vuonna Kalevassa vieraili lähettiläitä, kenraali ja ministereitä Tshekinmaalta, Saksasta, Virosta, Venäjältä, Ukrainasta, Taiwanilta, Isosta-Britanniasta ja YK:sta.

Muita yhteiskunnallisia yhteyksiä edustivat Lipponen, opetusministeri Heinonen, budjettipäällikkö Virtanen ja Meritan ylin johto. Myös tiede ja kulttuuri olivat monesti vieraslistalla, samoin urheilu. Kuvat henkilökunnan lasten pikkujoulusta, Naisten kympin joukkueesta ja henkilöstön risteilystä luovat ulkopuoliselle käsitystä kasvollisesta ja huolehtivasta työnantajasta.

Vasta vuosikertomuksen viimeisellä kolmanneksella päästään käsiksi tilikauden numeroihin, eli Kalevan Kustannuksen ajatus pohjautuu siihen, että ensin kerrotaan toiminnasta joka luo numerot. Normaali järjestys on usein, että ensin mainitaan numerot, aivan kuin ne tulisivat ennen tekoja.

Voimakasta kasvua

Lukujen oleminen vuosikertomuksen loppuosassa ei johdu siitä, että niissä olisi jotain piilotettavaa. Ellei sitten Kaleva toteuta vanhaa kansanviisautta: kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Viime vuonna nimittäin Kalevan Kustannus Oy:n jo ennestään vähintäinkin kohtuulliset tunnusluvut paranivat vauhdilla.

Kaleva Kustannuksen, jossa konserni on numeroiltaan liki sama kuin emoyhtiö, liikevaihto nousi lähes 20 miljoonalla markalla. Viime vuonna konsernin liikevaihto puhkaisi 200 miljoonan markan rajan reilusti. Nousu saatiin aikaan vain lievästi nousevilla kuluilla. Tästä syystä konsernin käyttökate petrasi lähes neljällä prosenttiyksiköllä. Käyttökate nousikin yli 18 prosenttiin. Konsernin liikevaihdosta teki sanomalehti Kaleva noin 93 prosenttia. Kuutisen prosenttia tuli kirjapainosta ja loput kirjoista. Sanomalehti Kalevan levikki polki paikallaan, mutta ilmoitustuotot lisääntyivät 17 prosentilla. Niitä tuli melkein 120 miljoonan markan edestä.

Suunnitelman mukaisia poistoja Kaleva Kustannus teki vähän päälle 13 miljoonan markan edestä. Niissä tapahtui lievä kasvu. Se johtui vuosien 1997-1999 investointiohjelmasta lehtituotannon "raskaisiin" koneisiin. Toimitusjohtaja Matti Ursinin mukaan yhtiö saa näillä investoinneilla rotaation ja postituksen kilpailukykyisiksi seuraaviksi vuosikymmeniksi.

Kasvaneista poistoistakin huolimatta Kaleva Kustannuksen liikevoitto nousi 25 miljoonaan markkaan. Sitä nostivat konsernin miinusmerkkiset korot. Rahoitustuotot lihottivat voittoa 1,5 miljoonalla markalla. Siitä konserni ei tehnyt tilinpäätössiirtoja, jolloin yhtiön verot ylittivät niukasti 8 miljoonan markan rajan. Niiden jälkeen tilikauden voitoksi jäi vajaat 19 miljoonaa markkaa. Siitä esitettiin jaettavaksi omistajille osinkoja rapiat 7 miljoonaa markkaa, jolloin yli 12 miljoonaa markkaa siirtyi tasetta vahvistamaan.

Taseessa mahdollisuuksia

Tase vahvistuikin useilla prosenteilla. Tämä heijastui vakavaraisuuden nousuna 66 prosenttiin. Samalla velkojen suhde liikevaihtoon putosi 26 prosenttiin.

Huolimatta investointien 27 miljoonan markan kassavirrasta, nousi konsernin maksuvalmius, kun quick ratio, QR kipusi 1,50:een. Tämän tunnusluvun perusteella, ja muidenkin, konsernilla olisi mahdollisuuksia suurempiinkin investointeihin. Jotain Kaleva Kustannuksen on kuitenkin tehtävä, tai maksaa jatkossakin suurempia veroja

Vielä Kaleva Kustannuksen luja meno ei näkynyt työpaikkojen lisääntymisenä. Niiden lukumäärä kasvoi vain kahdella. Koko henkilöstö oli 384 henkeä. Koska porukka pysyi suunnilleen saman suuruisena, mutta liikevaihto nousi reippaasti, niin työn hyötysuhteeksi tuli 1,50. Eli tehdystä arvon lisäyksestä meni henkilöstölle markka ja yrityksen käyttöön, pääomalle, jäi jokaista henkilökulumarkkaa kohden 50 penniä.

Nykymeno antaa käytännössä kolme mahdollisuutta. Ensinnäkin voitaisiin maksaa enemmän palkkoja, toiseksi voitaisiin nostaa osinkoja ja kolmanneksi kehittää yritystä. Kaleva Kustannuksen 1990-luvun vuosikertomuksista saa sen kuvan, että kolmas vaihtoehto on toteutunut ja jatkunee myös tänä vuonna, jolloin sanomalehti Kaleva täyttää 100 vuotta.

Arto Suninen

                            1998 1997