Näinkin suuri porukan kasvu yhden vuoden aikana saa selityksensä konsernin vilkastuneesta toiminnasta ja sen mukana kehittyneistä talouden tunnusluvuista.

Koko konsernin liikevaihdosta teki yli puolet kirjapainotoiminta eli Gummerus Kirjapaino Oy. Sen liikevaihto kasvoi vajaat kahdeksan prosenttia, päätyen 107 miljoonaan markkaan. Kasvu oli lisäksi kannattavaa, kun tämän tytäryhtiön käyttökateprosentti nousi ja oli hieman vajaat 17 prosenttia. Henkilöstöä kirjapainotoiminta lisäsi neljällä ihmisellä. Täksikin vuodeksi on toiminnan kasvua luvassa, kunhan toukokuussa asennettava Heidelberg B1-painokone hyrähtää käyntiin.

Toisesta liikevaihdonpuoliskosta vastasivat Gummerus Kustannus Oy ja Libri Logistiikka Oy. Kustantamisen liikevaihto tosin putosi ja oli 61 miljoonaa markkaa. Aleneminen johtui Johanna-kirjakerhon myynnistä WSOY:lle. Tästä kaupasta kirjattiin liki 10 miljoonan markan myyntivoitto.

Toisaalta Gummerus Kustannus Oy alkoi kasvattamaan edelleen toimintaansa perustamalla Tammen kanssa ExLibris-kirjakerhon ja tekemällä AKAVAN kanssa yhteistyötä Kotikirjastossa Akateemisille. Gummeruksen kirjoja alettiin levittämään myös Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kautta. Kerhoille myytyjen kirjojen määrän mainitaankin lisääntyneen huomattavasti. Tämä puolestaan kasvattaa mittakaavaa ja sallii keskimääräisten painosten suurentamisen.

Hurjimmassa kasvussa oli kuitenkin Libri Logistiikka Oy, josta Gummerus omistaa 71 prosenttia. Tämän yhtiön logistiikkapalvelujen liikevaihto oli 45 miljoonaa markkaa, jossa on kasvua 27 prosenttia. Tämä nosti myös henkilöstön lukumäärää 33 hengellä. Suurin nousu tapahtui kuitenkin toimitilojen pinta-alassa, joissa neliöitä lisättiin 78 prosentilla.

Verot nousivat

Kun edellä mainittujen tytäryhtiöiden ja emon numerot yhdistettiin pääsi konserni kokonaisuudessaan melkein 200 miljoonan markan liikevaihtoon. Toiminnan laajentuminen lisäsi varsinkin ainekustannuksia, henkilöstökuluja ja vuokria. Kuitenkin konsernissa pidettiin varsinkin kiinteät kulut erittäin hyvin hallinnassa, ne jopa alenivat. Tällä kehityksellä jäi konsernille jokaisesta liikevaihtomarkasta käyttökatteeksi vajaat 14 penniä.

Koska investoinneissa oli toinen hengenvedon vuosi, niin poistot alenivat hieman. Tämäkin kasvatti liikevoittoa edellisestä vuodesta yli kuusi miljoonaa markkaa. Sitä kasvattivat edelleen emoyhtiön rahavarojen hoidosta saamat tuotot, joiden ansiosta Gummerus-konsernin saamat rahoitustuotot ylittivät vastaavat kulut.

Voittoa nosti myös aikaisemmin mainittu myyntivoitto, joka kirjattiin satunnaiseksi tuotoksi. Satunnaiseksi kuluksi laitettiin puolestaan miljoonan markan annettu konserniavustus. Se meni Gummeruksen omistavalle Garamond Oy:lle. Vuotta aikaisemmin se otti itselleen avustusta kolme miljoonaa markkaa.

Kasvanut tulos vaati suuremmat verot. Voitosta ne veivät yli seitsemän miljoonaa markkaa. Verot olivatkin niin suuret, että Gummerus-yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja Pekka Salojärven näkökulmasta ne olivat yrityksen kokoon nähden merkittävät.

Tuloslaskelman viimeiselle riville jäi joka tapauksessa 19 miljoonaa markkaa eli lähes 12 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1997. Siitä osingonjako oli hyvinkin maltillista, "vain" 4,5 miljoonaa markkaa.

Osingotkin menivät Garamond Oy:lle. Tästä yhtiöstä omistavat Eero ja Elina Salojärvi noin 60 prosenttia. Noin 40 prosenttia osakkeista ja määräysvalta on Pekka Salojärvellä.

Vakavaraisuus yli 50 prosenttia

Osingot ja verot eivät koko viime vuoden tulosta vieneet. Niinpä merkittävä osa siitä siirtyi vahvistamaan tasetta. Tämän merkitys näkyy vakavaraisuuden nousuna 45 prosentista 53 prosenttiin. Parannus on merkittävä yhdelle vuodelle. Koska velkojen osuus taseesta pieneni, niin niitä on selvästi entistä vähemmän suhteessa liikevaihtoon, 40 prosenttia. Myös maksuvalmiudessa tapahtui petrausta, kun QR nousi 1,40:een. Sitä saattaa heikentää hieman tälle vuodelle osuva investointi painokoneeseen.

Gummerus-konsernin taseen loppusumma kuitenkin aleni parilla miljoonalla markalla. Toisaalta tämäkään ei kerro koko totuutta. Gummeruksella on nimittäin piilevää omaisuutta. Sitä löytyy ainakin yhtiön omistamista Rautakirjan ja WSOY:n osakkeista. Rautakirjan osakkeita Gummeruksella on 4.000 kappaletta. Niiden kirjanpitoarvo on 786.000 markkaa. Tämän päivän arvo olisi noin 1,3 miljoonaa markkaa. Vielä suurempi piilovarallisuus on WSOY:n osakkeiden kohdalla. Niitä yhtiö omistaa 22.000 kappaletta, kirjapitoarvoltaan 3,6 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä niistä saisi yli kahdeksan miljoonaa markkaa.

Gummeruksen strategia ei kuitenkaan perustu muiden osaomistamiseen, vaan hallituksen puheenjohtajan mukaan omistukselliseen itsenäisyyteen ja operatiiviseen yhteistyöhön alan yritysten kanssa.

Puheenjohtaja Salojärven toteaa viime vuoden olleen hyvän. Siitä hän kiittää niin henkilöstöä kuin kirjailijoita. Miksi ei kiittäisi, kun työn hyötysuhde nousi ja antoi jokaista henkilöstökulumarkkaa kohden 57 penniä konsernille.

Arto Suninen

                             1998 1997