Vahvasta taseestaan tunnettu Edita teki sen, mitä siltä on odotettu. Yhtiö laajensi viime vuonna toimintaansa niin rajusti, että tälle vuodelle odotetaan yli 800 miljoonan markan liikevaihtoa. Tämä saattaa lähes kaksinkertaistaa suurenevan konsernin liikevaihdon.

Vuosikertomuksessaan Edita kertookin laajasti näkemyksistään viestinnästä, tästä johdetusta strategiasta ja toimistaan strategian toteuttamiseksi. Vähemmälle on saanut jäädä perinteisempi sisältö, ellei lukuun oteta pakollista tilinpäätöstä liitetietoineen. Tämän kaltainen valinta on erittäin tärkeä vuosikertomuksen kohderyhmille. Kertomalla edellä mainituista asioista Edita osoittaa tekojensa olevan tarkoin harkittuja ja mitoitettuja, eikä varojen käyttöä sinne sun tänne.

Editalla pitkä palveluketju

Omasta mielestään Edita poikkeaa muista graafisen alan yrityksistä palveluketjun pituudessa ja monipuolisuudessa. Sen Edita on tehnyt yhdistämällä eri mediat ja tuotannot. Vuosikertomuksessa todetaankin, että "Liiketaloudellisesti menestyvimmät mallit perustuvat kuitenkin teknologisen konvergenssin hyödyntämiseen ja mediaintegraation etujen oivaltamiseen."

Edita-yhtiöiden organisaatiokaavio eroaakin perinteisestä laatikkoajattelusta. Yhtiöt on ketjutettu niin, että ensin tulee graafinen tuotanto, sitten digitaalinen viestintä, seuraavana kustantaminen ja sen jälkeen lisäarvopalvelut. Ketjun päässä ovat myyntipalvelut. Ne on puolestaan jaettu kolmeen tiimiin, jolloin niissä yhdistyvät asiakastuntemus ja Editan koko palvelupaletin hallinta.

Toimitusjohtaja Mikko Suotsalon mukaan Edita-yhtiöitä on nyt kehitetty kooltaan ja rakenteiltaan kohti tavoitteita.

Viime vuonna Editassa kypsyivätkin monet hankkeet toteuttamisvaiheeseen. Tästä seurasi lukuisa joukko yrityskauppoja. Niistä suurin oli Acta Print Oy:n ostaminen. Edita omistaa tämän yhtiön osakkeista 80 prosenttia ja siitä tuli tytäryhtiö tämän vuoden alusta. Edita mietti ennen kauppaa investoivansa itse suuripainoisten tuotteiden tuotantolaitoksiin. Graafista tuotantoa vahvistettiin ostamalla Oy Tilgmann Ab ja Oy Lauttasaaren Paino. Näiden kauppojen taustalla oli Editan tekemä selvitys eri painopalvelujen kehitysnäkymistä ja markkinoista. Selvityksen mukaan mielenkiintoisemmiksi osoittautuivat etikettimarkkinat. Edita onkin nyt pohjoismaiden toiseksi suurin etikettivalmistaja.

Myös jo aikaisemmin omistetussa graafisessa tuotannossa tehtiin järjestelyjä. Helsingin Myllypuron tuotantolaitos suljettiin ja lomakeryhmän toiminta keskitettiin Vantaan Petikkoon. Hakuninmaalle hankittiin digitaalinen painokone.

Toiminnallisen tehokkuuden parantamiseksi Editassa muodostettiin lomake- ja kirjapainoryhmästä uusi Print-ryhmä. Label-ryhmään koottiin etiketti- ja kääreliiketoiminta.

Strategiseksi kasvualueeksi määriteltyä digitaalista viestintää vahvistettiin ostamalla To the Point Oy. Editan lisäarvopalveluita lujitettiin Postmediat Oy:n ostolla.

Tase edelleen vahva

Lukuisat kaupat vaikuttivat selvästi Editan taseeseen. Sen loppusumma kasvoi 75 miljoonalla markalla. Nyt se on 436 miljoonaa markkaa. Tästä summasta tekevät aineelliset hyödykkeet 286 miljoonaa markkaa. Rahoitusomaisuudessa on 99 miljoonaa markkaa.

Hankintojen johdosta velat kasvoivat vajaat 60 miljoonaa markkaa. Tosin niissä on mukana laskennallista verovelkaa. Velkojen lisääntymisestä huolimatta Editan vakavaraisuus säilyi hyvänä. Jokaisesta taseen markasta oli omaa varallisuutta 66 penniä. Pudotusta vakavaraisuuteen tuli vajaat kymmenen prosenttiyksikköä. Velkojen suhde liikevaihtoon nousi samalla. Viime vuoden lopussa suhde oli 33 prosenttia.

Suuriin investointeihin oli varauduttu Editassa jo etukäteen. Maksuvalmiutta oli nostettu selvästi, kun QR oli vuonna 1997 1,74. Siitä se putosi 1,09:ään, ollen edelleen hyvä.

Editan vakavaraisuus ja maksuvalmius antavat liikkumatilaa jatkossakin, vaikka yritysostojen sulattelu vaatineekin aikansa.

Editan tase olisi vielä piirun verran parempi, ellei sillä olisi hieman ahnetta omistajaa. Viime vuonna Editan voitto oli 27 miljoonaa markkaa. Siitä osinkoihin esitettiin yli kahdeksaa miljoonaa markkaa. Vuoden 1997 voitosta osinkoja otettiin yli 10 miljoonaa markkaa. Osinkojen päälle Edita-konserni maksoi viime vuonna veroja yhdeksällä miljoonalla markalla.

Editan voitto ennen veroja oli 36 miljoonaa markkaa. Siinä ovat mukana Editan melkein neljän miljoonan markan rahoitustuotot.

Liikevoitto Editalla putosi hieman. Sitä tuli 32 miljoonaa markkaa, kun vuotta aikaisemmin oltiin 38 miljoonassa. Syynä olivat suurentuneet poistot ja liiketoiminnan muiden tuottojen alentuminen.

Viimeksi mainittu heikensi myös käyttökateprosenttia. Se oli kuitenkin yli 15 prosenttia.

Yrityskauppojen seurauksena Editan henkilöstön lukumäärä kasvoi selvästi. Keskimääräisesti porukkaa oli 59 henkeä enemmän. Heille maksettiin palkkoina ja välillisinä kuluina 166 miljoonaa markkaa. Työn hyötysuhde pysyi lähes ennallaan, mutta tulee nousemaan selvästi, kunhan Acta Print on mukana tilinpäätöksessä.

Suomen kansalainen saa kiittää editalaisia paitsi hyvistä osingoista, niin myös siitä, että yrityksen arvoa on jo nyt nostettu sadoilla miljoonilla markoilla siitä, mitä se oli Valtion Painatuskeskuksen aikoina.

Arto Suninen

                             1998 1997