Toimitusjohtaja Jaakko Rauramon puheenvuoron mukaan Sanoma-WSOY -konsernin muodostuminen merkitsee aktiivisten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien etsimistä pääsääntöisesti ulkomailta.

Onkin mielenkiintoista nähdä miten kasvu yhdistetään vuosikertomuksessa mainittuun perustehtävään. Sitä on "kustannustoimintaa harjoittamalla edistää kansanvaltaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, mielipiteen vapautta, kehitystä sekä henkistä ja taloudellista hyvinvointia." Tämä on hienosti sanottu, ja on linjassa sen kanssa mitä yhtiön hallituksen puheenjohtaja on julkisuudessa maininnut. Monelle muulla yhtiöllä kun kerrotaan ensimmäisellä sivulla tehtävänä olevan arvon tuottaminen osakkeenomistajille.

Konsernilla myötätuulta

Talouden kannalta Sanoma-konsernin vuosi meni erittäin hyvin. Vuosikertomukseen on koottu keskeiset luvut yhdelle sivulle. Siinä esiintyy vain muutamia miinuksia. Konsernin kohdalle niitä tuli, kun käyttökate ja liikevoitto heikkenivät. Yksi miinus löytyy Ilta-Sanomien kohdalta: ilmoitusvolyymi laski 7 prosenttia. Suurin miinus kohtasi Startel Oy / Taloussanomia, kun liiketappio kasvoi 19 miljoonasta markasta 63 miljoonaan.

Loppu olikin pelkkää myönteistä kehitystä. Varsinkin Helsingin Sanomien kasvu oli vakaata.

Liikevaihto yli 2 miljardia

Myönteinen kehitys nosti Sanoma-konsernin liikevaihdon yli 2 000 miljoonan markan. Tulopuolta vahvistivat lisäksi osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista, 72 miljoonaa markkaa ja liiketoiminnan muut tuotot, 22 miljoonaa markkaa. Kasvanut liikevaihto vaati suuremmat kulut. Niihin meni 1 700 miljoonaa markkaa. Suurin kulujen kasvu tapahtui henkilöstökuluissa, joihin käytettiin 713 miljoonaa markkaa. Suuri osa näiden panosten lisääntymisestä johtui Startel Oy / Taloussanomista, jonka henkilöstöä lisättiin 50 prosentilla.

Käyttökatetta konsernilla jäi karvan verran vaille 400 miljoonaa markkaa eli jokaisesta liikevaihtomarkasta vajaat 20 penniä.

Käyttökate riitti hyvin jonkin verran kasvaneisiin poistoihin. Niiden lisääntyminen johtui 409 miljoonan markan investoinneista. Tästä summasta meni uuteen Sanomataloon 181 miljoonaa markkaa. Muu raha käytettiin Janton Oyj:n ja Keltaista Pörssiä kustantavan Infosto Oy:n osakkeiden ostoon sekä verkkopalvelujen kehittämiseen, markkinoinnin ilmoitusjärjestelmään ja muihin korvausinvestointeihin.

253 miljoonan markan liikevoittoa kasvattivat miinusmerkkiset rahoituskulut 139 miljoonalla. Suurimmat rahoitustuotot tulivat Sanoma Financen hoitaman osakesalkun myyntivoitoista. Korkokuluja Sanoma-konserni maksoi vaivaiset 20 miljoonaa markkaa.

Voittoa kasvattivat myös satunnaiset tuotot. Niitä tuli 185 miljoonalla markalla. Niistä suurin osa muodostui Sanoman osuudesta osakkuusyhtiönsä myyntivoitosta, joka oli seurausta Helsinki Median kaupasta Jancon Multicom A/S:n osakkeilla.

Kun Sanoma-konsernin voitosta vähennettiin henkilöstörahaston voittopalkkio, jäi tulokseksi ennen veroja 558 miljoonaa markkaa. Siitä Sanoma-konserni maksoi 81 miljoonan markan verot, eli noin neljä kertaa korkoja enemmän. Viimeiselle riville jäi 475 miljoonaa markkaa.

Vakavaraisuus nousi edelleen

Yrityksen uskoessa tulevaisuuteensa kasvaa yhtiön taseen loppusumma. Sanoma-konsernilla se oli viime vuoden lopussa 3 378 miljoonaa markkaa. Kasvua tapahtui kolmisen prosenttia. Konsernin omaisuuksista oli 2 500 miljoonaa markkaa osakkeissa ja rahoitusomaisuudessa. "Vain" 819 miljoonaa markkaa oli taloissa, tonteissa, koneissa ja kalustossa. Tällainen omaisuuden rakenne mahdollistaa nopeat ja suuret liikkeet.

Omaisuutensa Sanoma-konserni on rahoittanut 78 prosenttisesti itse. Loput 22 prosenttia on hankittu muiden rahoilla. Tosin nekin ovat pääosin korottomia siirto- ja osastovelkoja sekä eläkkeiden takaisinlainausta. Sanoma-konsernin velkojen suhde liikevaihtoon oli 42 prosenttia. Maksuvalmiuskin pysyi hyvänä, kun QR oli 1,17.

Henkilöstörahasto tuotti

Sanoma-konsernin vuosikertomuksessa on hivenen haikeutta. Selvimmin se tulee esille toimitusjohtajan puheenvuorossa. Siinä hän toteaa sen olevan viimeinen Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajana. Tässä yhteydessä henkilöstö saa erityisen lämpimät kiitokset lojaalisuudesta ja hyvästä työtoveruudesta.

Muutosta heijastaa myös osingonjaon siirtyminen kokonaan uuteen kokoluokkaan. Emon 271 miljoonan markan voitosta esitetään jaettavaksi osinkoina 116 miljoonaa markkaa. Sinänsä se ei ole paljon. Totaalisen ahne omistaja olisi voinut vaatia kaksikin miljardia, jos olisi putsannut kaikki voittovarat.

Kuitenkin harvinainen ilmiö, että henkilöstölle jaetaan enemmän voittopalkkioita kuin omistajille osinkoja, näyttää päättyneen.

Yhdeksän vuoden kuluessa Sanoma-konsernin henkilöstölle on muodostunut kelpo potti rahastoon. Viime maaliskuun lopussa henkilöstörahaston varat olivat 122 miljoonaa markkaa. Sen jakavat 4.842 jäsentä. Heistä yhä useampi jätti nosto-oikeutensa käyttämättä. Miksi ei olisi, kun rahaston sijoitustoiminnan tuotto oli 21 prosenttia.

Sekä Sanoma-konsernin yritysjärjestelyt että viime vuoden vuosikertomus antavat sen kuvan, että yhtiö on siirtynyt modernismista postmodernismiin.

Arto Suninen

SANOMA OSAKEYHTIÖ(konserni)