Taloudessa pitää aina panostaa, jotta saa tuottoja. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää Helsinki Media-konsernin tuloksen romahdus. Konsernille jäi käyttökatetta vain yksi prosentti liikevaihdosta. Kuitenkin liikevaihto kasvoi 11 prosentilla, ollen yli 1.226 miljoonaa markkaa.

Kuluista kasvoivat selvästi liikevaihtoa nopeammin ainekustannukset, vuokrat ja muut kulut. Kokonaisuutena kulut lisääntyivät 14 prosentilla. Se ei yksin heikentänyt käyttökatetta liki olemattomiin. Oma vaikutuksensa oli liiketoiminnan muiden tuottojen 45 miljoonan markan vähenemisellä.

Panostuksen kohteena kerrotaan olleen varsinkin emon 50 prosenttisesti omistaman Ruutunelosen. Sen tappio oli viime vuodelta 130 miljoonaa markkaa, liikevaihdon yltäessä 134 miljoonaan markkaan. Tästä huolimatta Nelonen saavuttanut lyhyessä ajassa muita merkittäviä tuloksia. Viime vuoden lopussa 79 prosenttia kotitalouksista oli virittänyt vastaanottimensa uudelle kanavalla. Tämän myötä Nelosen osuus televisiomainonnasta nousi 14 prosenttiin.

Liikevoitto miinuksella

Nelosen heikentämä käyttökate ei riittänyt poistoihin. Koska nekin panostuksesta johtuen kasvoivat, niin liikevoitto oli 59 miljoonaa markkaa pakkasella. Helsinki Media -konsernin vankka rahoitus näkyi siinä, että rahoitustuottoja tuli sisään enemmän kuin meni ulos. Niinpä tappio ennen satunnaiseriä pieneni 53 miljoonaan markkaan.

Satunnaiset tuotot ovat konsernilla olleet perinteisesti suuret. Viime vuonna niitä tuli 80 miljoonaa markkaa, kun norjalaisen Jancon Multicom A/S:n osakkeita myytiin. Tällä kaupalla voitto kääntyi lähes 20 miljoonaa markkaa plussalle. Sekään ei olisi verojen jälkeen riittänyt pitämään tuloslaskelman viimeistä riviä plussalla ilman vähemmistöosuutta, joka paransi voittoa 51 miljoonalla markalla. Tilikauden voitoksi tuli 49 miljoonaa markkaa.

Perinteisempi toiminta vahvoilla

Kun tarkastellaan emon, Helsinki Media Company Oy:n, viime vuotta, eivät panostuksen jäljet näy kovinkaan voimakkaasti. Melkein 960 miljoonan markan liikevaihdolla se teki 11 prosentin käyttökatteen. Käyttökatetta jäi 104 miljoonaa markkaa. Kuitenkin viimeisen rivin voitto oli 296 miljoonaa markkaa. Tämä johtuu emon erittäin vahvasta rahoitusasemasta. Emo sai viime vuonna korkojen lisäksi 203 miljoonaa markkaa osinkoja. Ne tulivat norjalaiselta Helsinki Media Company A/S:ltä. Tieto näistä osingoista lämmittäisi monen sellaisen ihmisen mieltä, joka on surrut suomalaisen työn tuloksen siirtämistä Masa-Yardsilta Kvaernerille.

Perinteisen tyylikäs vuosikertomus esittelee emon liiketoimintayksiköt. Niistä Aikakauslehdet säilyttivät tuloksensa hyvällä tasolla. Yksikön myyntituotot olivat 373 miljoonaa markkaa. Ilmoitusmyynti kasvoi yhdeksän prosenttia. Siihen vaikuttivat erityisesti Me Naiset ja Gloria. Levikkipuolella ET-lehti saavutti uuden ennätyksensä. Sen levikki ylitti 250 000 kappaletta.

Erikoislehdet-yksikkössä kaikki toimialat, lehdet, yritysjulkaisut ja hakemistot kehittyivät myönteisesti, keräten 196 miljoonaa markkaa myyntituottoja. Suomen suurimman tietotekniikkalehden, MikroBitin, levikki nousi 73 000 kappaleeseen ja sen internet-sivuilla tehtiin yli miljoona hakua.

Sarjakuvat ja kirjat-yksikön myyntituotot olivat 298 miljoonaa markkaa. Yksikön vuotta värittivät Roope-sedän ja Mikki Hiiren juhlanumerot.

Helsinki Media Painon vuosi kului lähes täystyöllisyyden vallitessa. Siitä tuli myyntituottoja 274 miljoonaa markkaa. Ulkoisesta myynnistä tuli 168 miljoonaa, vaikka Venäjän kauppa heikkeni. Painossa saatiin käyttöön Computer-To-Plate, CTP-tekniikka. Vuosi 1998 oli painolle viimeinen vuosi Helsinki Mediassa. Tämän vuoden alusta Painosta tuli osa TS-Yhtymän Hansaprinttiä. Hansaprint tuli puolestaan Helsinki Median osakkuusyhtiöksi, 40 prosentin omistuksen vuoksi.

Verkkoviestintä-yksikkön tulosta painoivat myöskin kehittämiskulut ja investointien poistot. Kuitenkin kannattavuutta kuvataan hyväksi. Myyntituottoja tälle yksikölle tuli 122 miljoonaa markkaa.

Tase vain vahvistui

Yleensä huomattavat panostukset johtavat taseen tunnuslukujen hetkelliseen heikkenemiseen. Helsinki Medialla kuitenkin vakavaraisuus nousi parilla prosenttiyksiköllä, ollen 58 prosenttia. Saman suuruinen muutos tapahtui velkojen suhteessa liikevaihtoon. Viime vuoden lopulla tämä suhde oli 35 prosenttia. Kaiken lisäksi Helsinki Median veloista suuri osa on korottomia. Maksuvalmius sen sijaan heikkeni hieman, kun tunnusluku QR osoitti 1,43:a. QR kertoo siitä, että panostuksiin on vieläkin riittävästi maksuvalmiutta. Näiden lukujen valossa voi sanoa Helsinki Median investoineen tulorahoituksella.

Helsinki Media -konsernissa palkojen osuus tehdystä arvonlisäyksestä kasvoi. Tästä kielii työn hyötysuhde. Kun vuonna 1997 yhtiölle jäi jokaista henkilöstökulu markkaa kohden 47 penniä arvonlisäystä, niin viime vuonna jäi 32 penniä. Emon kohdalta vastaavat luvut olivat 1,54 (1998) ja 1,71 (1997). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Nelosessa ei vielä tehty edes sen vertaa arvonlisäystä, että se olisi riittänyt henkilöstökuluihin.

Vahva rahoitus ja hyvät tunnusluvut takasivat Helsinki Median Henkilöstörahastolle voittopalkkiota 4,8 miljoonaa markkaa. Kaiken kaikkiaan Henkilöstörahastolle oli viime vuoden maaliskuun loppuun mennessä kertynyt varoja 42,6 miljoonaa markkaa. Siitä henkilöstö nosti kesällä 6,5 miljoonaa markkaa. Nosto-oikeuttaan käytti noin 70 prosenttia oikeutetuista henkilöistä.

Helsinki Median suunta näyttää hyvin viitoitetulta, kun toimitusjohtaja Tapio Kallioja toteaa "Olemme asettaneet tähtäimemme ensi vuosituhannelle hyvin tietäen, että lyhyellä aikavälillä joudumme tulostasostamme tinkimään."

Arto Suninen

HELSINKI MEDIA (konserni)